Edellisestä tilannekatsauksesta on päässyt vierähtämään sen verran paljon aikaa, että lienee syytä pistää blogistia tikulla silmään.. eli muistella hieman menneitä. Palatkaamme siis vuoden 2010 viimeisiin viikkoihin.

Kanadasta kotiuduttuamme Lake Placidissa oli jo täysi joulurumba meneillään. Jos pitäisi äänestää kauneita joulukaupunkia, antaisin täydet pisteet Lake Placidille: niin idylliseksi kaupunki oli muuttunut poissaollessamme. Pääkatu kylpi miljoonien tuikkivien valojen hohteessa, ja joululaulut soivat. Kaupungin jokainen rakennus on vähintäänkin koristeltu havukranssein, toisten koristeluun taas oli palanut epäilemättä useampikin tuhatlappunen ja tulos oli sen mukaisesti henkeäsalpaavan kaunis.

Toki joukosta löytyi suoranaisia ylilyöntejäkin, eräs omalla kotikadullamme. Talon muutenkin ahtaaseen pihaan oli sullottu useita ilmatäytteisiä, monen metrin korkuisia jouluhärpäkkeitä seimiasetelmista tanssiviin tonttuihin. Osa systeemeistä oli sähköistetty: esimerkiksi valtavassa läpinäkyvässä muovipallossa kiiti joulupukki reellään ympyrää yötä päivää. Viimeistään sen bongaaminen aiheutti lievän kuvotuksen tunteen allekirjoittaneessa. Pikkuveljen mielestä tämä joulumaa tosin oli varsin lumoava, ja niinpä pihaa ei voitu koskaan ohittaa ilman sekä haltioituneita että tuskastuneita huokauksia.

Joulutunnelmaan oli siis Kanadan-"loman" jälkeen helppoa päästä, ja innolla ryhdyimme jouluisiin puuhiin itsekin. Keskiveli osallistui kahden iltapäivän mittaiselle kurssille, jossa punottiin joulukori. Siitä tuli hieno!

Hieno oli myös musiikkinäytelmä "Twas night before Christmas", jonka tokaluokkalaiset esittivät vanhemmille eräänä päivänä koulun liikuntasalissa. Esitystä oli harjoiteltu päivittäin kuukauden ajan, ja sen kyllä huomasi: tulos oli suorastaan ammattimainen.  Keskiveljeltä oli sattuneesta syystä jäänyt suurin osa harjoituksista väliin, mutta hienosti hänkin muisti omat vuorosanansa ja yhteiset laulut.

Maksimaaliseen joulutunnelmaan pääsemiseksi piti tietysti puuhata köökin puolella jotakin suomalaista. Joulutortut ovat jotakin mitä täältä ei saa, ja niinpä päätimme leipoa niitä sekä omaksi että muiden iloksi: ystäväperheen järjestämiin jouluisiin illanistujaisiin sekä poikien opettajille jaettavaksi viimeisenä koulupäivänä. Valmista torttutaikinaa, saati levyinä olevaa sellaista, oli turha kaupoista hakea, joten tulipa tehtyä taikina (kuten myös täytteinä käytetyt luumuhillo ja vaniljanmakuinen tuorejuusto!) kerrankin alusta asti itse. Muotinkin kanssa piti vähän soveltaa..

.. mutta ihan kelvollisia joulutorttuja niistä kuitenkin tuli.

Joulutorttujen kyytipojaksi tehtiin glögiä omena-karpalomehusta, punaviinistä ja asiaankuuluvista mausteista. Muutama pullo lähti ystäville lahjaksi, ja niihin printattiin käyttöohjeella varustettu etiketti. Varsinaista pakkaussuunnittelun aatelia!

Amerikansuomalaista joulua ei kuitenkaan ainakaan vielä tänä vuonna päästy viettämään, sillä joulutohinan kliimaksista lähdetiin nauttimaan Suomeen peräti kolmeksi viikoksi. Aikaa tuli vietettyä melkein kaikkien tärkeiden ihmisten seurassa, lämmin kiitos vielä kaikille jotka osaltanne teitte joululomastamme niin mukavan ja rentouttavan. Lensimme takaisin Lake Placidiin täynnä virtaa!

(Osa kuvista on tällä hetkellä erään läppärin muistissa kiertämässä ampumahiihdon maailmancupia. Kuvat lisätään kun ehditään...)