Kävin tiistaina rullaluistelemassa ihastuttavassa auringonpaisteessa, capri-mittaisissa pöksyissä. Aika monella rullaluistelulenkillä syksyn mittaan olen ajatellut, jokohan se jää viimeiseksi tämän vuoden osalta. Ja aina se on ollut viimeinen - ennen seuraavaa. Mutta keskiviikkona heräsimme siihen, että nyt taidetaan olla lähellä oikeasti viimeistä rullaluistelua ja ensimmäistä hiihtoa. Pulkka otettiin jo kesäteloilta, mikä herätti naapureissamme äärimmäistä kiinnostusta ja jopa sekasortoa.

   


 Eilen oli Kiitospäivä. Viime vuonna tähän aikaan, kun jumitimme viisumihäslingin takia Montrealissa, meillä olisi ollut useampikin kutsu aitoamerikkalaiseen kiitospäivän pöytään. Tänä vuonna kutsuja ei kuulunut, joten luotsasin katraani läheisen hotellin Kiitospäivän buffettiin saadaksemme maistaa perinteisiä herkkuja autenttisessa muodossa ennen kuin yritämme sotkea suomalaiset näppimme niiden tekemiseen itse. Notkuvien pöytien antimet olivat varsin maittavia, mutta ei kalkkunasta kyllä meidän uutta kinkkua tule.. Sen sijaan pekaanipähkinäpiiraasta tuli vakavasti otettava kilpailija herkkuasteikollani ykkössijaa pitävälle juustokakulle 

Lämpimien ruokien puoleltakin löysin yhden makuhermooni iskevän pöperön. Yritimme poikien kanssa arvuutella mitä se on, mutta emme millään keksineet. Hakiessani santsiannoksen pelkästään tätä ruskeankirjavaa mössöä kysäisin tarjoilijalta mitä se mahtaa olla. Tarjoilija kohotti ihmeissään kulmiaan ja sanoi sen olevan "stuffing" sellaisella äänensävyllä, että tuonhan nyt tietää sylivauvakin. Eli kalkkunan kanssa syötäväksi tarkoitettu lisuke, mikä pitää kai sisällään lähinnä korppujauhoa ja jotain mausteita. Tuijotimme tarjoilijan kanssa kukkuroillaan stuffingia olevaa lautastani. Vähän sama, kuin olisin hakenut lautaselleni santsiannoksen pelkkää karpalohyytelöä. Juuri tästä syystä aion edelleen pitää huolta siitä, että aksenttini on sopivan tankeroinen. En halua typerine kysymyksineni ja kummallisine edesottamuksineni tulla leimatuksi sekopäiseksi paikalliseksi. Mieluummin olen ulkomaalainen, ja niillä on Kiitospäivänä lupa syödä stuffingia juuri niin paljon kuin hyvältä tuntuu.