Vaikka Suomen kesän jättäminen aina vähän kirpaiseekin, eron tuskaa lievittää kummasti tämä:

Jep, nuo ovat celciuksia. Lake Placidin loppukesä ei ole pettänyt vielä kertaakaan: täällä voi näin elokuun loppupuoliskollakin huoletta lallatella kesää olevan vielä jäljellä. Ja sehän minulle sopii! Joku voisi luulla että hiihtointoilijana olen talvi-ihminen(kin), mutta se ei ihan pidä paikkaansa. Tykkään talvesta vain koska se saa kesän ja lämmön tuntumaan entistä auvoisammalta. Lämpötila saa kohota reippaasti ylläolevia lukemia korkeammaksi ennen kuin minulla on liian kuuma, mutta talvella sen sijaan palelen jatkuvasti (ja se hiihtäminen on oikeastaan vaan keino pysyä lämpimänä). 

Vaikka rantaelämä on meille edelleen lähes jokapäiväistä, jotain syksynmakuisia häivähdyksiä päivissä on silti ollut. Tyly totuus on kuitenkin se, että vaikka termistä kesää olisikin vielä jäljellä, koulujen kesälomaa on jäljellä enää kaksi viikkoa. Tänään kävin ostamassa kasan mappeja, vihkoja, kyniä ja liimaa, jotka isot pojat saavat käydä ensi viikon Locker Dayssa kippaamassa koululle henkilökohtaisiin kaappeihinsa. Ensimmäistä kertaa toimin ilman ostoslistaa. Ei se niin tarkkaa ole, vaikka tämä tunnollinen sääntö-Suomen kasvatti niin on viimeiset 5 vuotta luullutkin, ja saanut tästä koulun lähettämästä hankintalistasta sekä päänsärkyä että painajaisia. Ihan turhaan. Nyt haalin vain summamutikassa eri kokoja ja värejä vähän sitä sun tätä, ja selvisin shoppailureissusta alle 10 minuutissa. (Onnistunee vain poikien äidiltä. Kuulin siellä kaupassa, kun eräs äiti sanoi teinitytölleen että max 40 taalaa saa käyttää kaapin koristeluun. KAAPIN KORISTELUUN. Wtf??)

Koulun jalkapallokausi on myös varma syksyn merkki. Keskiveli on nyt virallisesti todettu parantuneeksi selän rasitusmurtumastaan (joka torpedoi koko viime talven ja kevään urheilut), ja harjoittelee nyt joka arkiaamu koulujoukkueensa kanssa kuten Isovelikin. Siinä mielessä täysipainoinen kesälorvinta on siis meiltä aamu-unisilta loppu :/

Loppukesämme sujuu siis kovin tutuksi tulleiden kaavojen mukaan (kyllä, sille huvipuistoreissullekin ollaan TAAS lähdössä!). Mutta on tässä yksi tavallisuudesta poikkeava, jänskä sivujuonnekin ollut. Onko kukaan sattunut törmäämään aiemmin tähän youtube-videoon? (Jos et jaksa katsoa, voin kertoa että siinä kritisoidaan täkäläisiä lakeja joiden määräyksestä alkoholin, tupakan ja jopa arpojen hankinta on huomattavasti vaikeampaa kuin aseen ostaminen.) Omaan uutisvirtaani video tupsahti juuri sopivasti ennen sitä, kun otin vastaan nakin noutaa aseliikkeestä eräälle nuorelle ampumahiihtäjälle kuuluva pyssy. Aseliike on ihan työpaikkani vieressä, joten tarkoituksenani oli käydä nappaamassa se nopsasti mukaan työpäivän päätteeksi - varsinkin kun se olisi videon mukaan tosi helppoa. 

No, aseen kadulle saaminen kesti lopulta kolme päivää . Jos kyseessä olisi ollut käsiase, olisin myyjän mukaan kävellyt sen kanssa ulos saman tien. Tässähän on tietenkin logiikka huipussaan; kaikkihan me tiedämme että käsiasetta on niin kovin paljon hankalampi kuljettaa huomiota herättämättä vaikkapa yleisötilaisuuksiin tai julkisiin kulkuneuvoihin kuin metrin mittaista kivääriä, eikä se ole läheskään niin tuhovoimainen (?!?!). Mutta koska kyseessä oli urheiluun tarkoitettu iso pyssy, joka oli lukitussa laatikossa (johon minulla ei ollut avainta), tokihan siinä epäilykset heräsivät. Myyjä lätkäisi eteeni 48 kohdan kysymyslomakeen tekemisistäni ja tekemättä jättämisistäni, ja pisti sen jälkeen määrittelemättömäksi ajaksi odottelemaan vihreää valoa viranomaisilta. 

Keltainen vaihtui lopulta vihreäksi, ja nuori urheilija pääsi taas harjoittelemaan. Itse puolestani tunnen oloni huomattavasti turvallisemmaksi omassa seurassani. Olenhan nyt itsensä FBI:n syynäämä ja riskittömäksi määrittämä!