Heräsin aamulla klo 7:00 omituiseen herätyskellon ääneen. Oman puhelimeni letkeän musisoinnin sijaan jostain kuului vaativaa piippausta. Keskiveljen kellohan se siellä tunnollisesti hoiti tehtäviään, omani ei toistaiseksi tuntemattomasta syystä ollut soinut lainkaan! Minä ja ennen kaikkea Isoveli olimme siis 45 minuuttia myöhässä. Isoveli sai shokkiherätyksen, kun kävin armeijatyyliin hihkaisemassa ovelta että aamutoimiin on aikaa kaksi minuuttia. Sitten lähtee koululle yksityiskuljetus, jonka aikana on tarkoitus survoa sisuksiin pari sämpylää.

Meillä on viime aikoina ollut "pienoista" kädenvääntöä aamusuihkuista. Henkilökohtaisesti emme puolisoni kanssa ymmärrä aamusuihkuja lainkaan. Päivän mittaanhan sitä normaali ihminen (ja etenkin urheileva teini) likaantuu, ei öisin vällyjen välissä? Ja jos joku pää on unien tiimellyksessä ehtinytkin likaantua, suihkusta voi kyllä aamulla tehdä täsmäaseen ilman holtitonta kokovartalolotrausta.

Iltasuihkut ovat kuitenkin jostain syystä meidän urheilevalle teinille äärimmäisen vastenmielisiä, sen sijaan aamuisin nuori herra viihtyisi kuuman veden alla kymmenen tai viisitoista minuuttiakin. Selitykset toiminnalle ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoisia. Veden lämpiämisessä kestää kuulemma aamusin ainakin viisi minuuttia, eikä sen painekaan silloin ole riittävä jolloin shampoon huuhtelemiseen menee toiset viisi minuuttia (herttaisen inhimillisiä piirteitä meidän suihkulla.. se on selvästi aamu-uninen!). Onpa meidän suihkulla sellainenkin painovoimaa uhmaava ominaisuus, ettei vesi kuulemma valu siitä alaspäin. Minne sitten? Vastaus olisi kaiketi pitänyt tajuta dramaattisesta silmien muljautuksesta. No juu, me kalkkiksethan emme voi tietää totuutta suihkun käyttäytymisestä aamun tunteina kun emme sitä silloin käytä.

Vaikka olin toki itsekin äärimmäisen järkyttynyt aamuisesta melkein-pommiinnukkumisesta, pieni vahingonilon häive kävi auttamatta mielessä kun esikoiseni tänään selvisi kuin selvisikin aamusuihkusta reilusti alle viiden minuutin. Hän ei tullut suihkusta sinisenä ja hampaat kalisten (vesi ehti siis lämmetä), eikä hiuksissa näkynyt shampoota (paine oli siis riittävä) enkä kuullut suihkusta mitään epämääräistä kolinaa (ylös tai sivulle suihkuavaa tai peräti ilmassa leijuvaa vettä ei siis pitänyt erityisesti pyydystää hiuksiin). Voi sentään.. taisi tulla vahingossa todistettua, ettei tavoitteet täyttävän aamusuihkun tarvitse kestää varttia wink

Näin tehokkaasti lähti siis liikkeelle uusi viikko - kauden viimeinen jalkapalloviikko! Sen kunniaksi aamun sankarin tyylinäyte:
http://youtu.be/iOEU5KNbfnw