Aika monta kummallista asiaa olen täällä Amerikassa oppinut hyväksymään ja osan jopa omaksunut omaan ajatusmaailmaani, mutta en sitä että lapsilla on seitsemän tunnin koulupäivän aikana vain yksi välitunti. Eikä silloinkaan pääse ulos jos sataa. Tai uhkaa sataa. Syynä on kuulemma se, että vaatteet kastuvat ja sitten on ikävää opiskella (täällä ei siis riisuta kenkiä luokassa, ja monet sinnittelevät pitkälle syksyyn pelkissä huppareissa tai t-paidoissa, siis ulkonakin). Olen yrittänyt ehdottaa, että lukukauden alkaessa jaettavaan pakollisten koulutarvikkeiden hankintalistaan lisättäisiin pari saappaita ja sadetakki. Niitä sitten säilytettäisiin koko vuosi lapsen omassa lokerossa siltä varalta että sataa tai uhkaa sataa. Lapset saisivat raitista ilmaa, ja aivojen tuulettuessa lätäkköleikeissä pärjäisivät ehkä paremmin osavaltion testeissä. Niissä Lake Placidin koulupiiri vetäisi tyylikkäästi alta riman viime keväänä, edustaen osavaltion huonointa viidennestä.
Mutta täällä on kuulemma liian paljon perheitä, joilla tuskin on varaa ostaa ruokaa, saati sitten saappaita tai sadetakkeja.
Kun tänään kuuntelin Pikkuveljeä, joka itku kurkussa kertoi ettei taaskaan päässyt välitunnilla ulos, sain ihan hullun idean. Aloitan yhden naisen sodan sadetta vastaan. Mitä siis tuumaisitte, jos keräisin kasaan 300 paria lasten kumisaappaita ja saman verran sadetakkeja ja lahjoittaisin ne poikien koululle? Logistisesti helpointa olisi tietysti kerätä ne tältä mantereelta, mutta olisipa aika makoisaa lähettää tänne kontillinen sadevermeitä suomalaisilta lahjoittajilta! Näyttää näille sokerista tehdyille, että Suomessakin meillä on vähävaraisia (esimerkiksi työttömyysaste sekä Suomessa että USAssa on sama eli piirun alle 8%), mutta myös niin paljon sadetakkeja ja saappaita että niitä riittää Amerikkaankin. Piikittelemistä enemmän haluaisin kuitenkin päästää lapseni ULOS.
Kommentit