Matkan määränpää on Joulu2011, ja kaasujalka muuttuu yhä raskaammaksi. Edellisessä postauksessa mainitsemieni valmistelujen seuraan liittyivät viikonlopun aikana 72 jalkaa ulkovalosarjaa, kasoittain pipareita sekä joulukuusi. Ensimmäinen jouluvieraskin saapui jo: anoppi eli Mymmeli. Tiedossa taitaa siis olla tuskallisen piiiiitkä odotus jouluun (enkä viittaa tällä anopin läsnäoloon). Kun kaikki alkaa olla jo valmista, mitä ihmeen joulupuuhaa tässä voi vielä keksiä? Ostosreissun Montrealin Ikeaan hakemaan graavilohta ja sinappisilliä?

Joulukuuseen palatakseni: Pikkuveljen koulun joulumarkkinoilta hankittu kuusi on jo toinen tässä huushollissa. Edeltäjäänsä nähden se on kyllä huomattavasti vähemmän muovinen, mutta aitous... hmmm. Kuusi on niin tuuhea ja upean mallinen, että kasvuhormoneilla tai tai ainakin geenimanipuloinnilla on oltava sormensa pelissä. Toivottavasti puu sisältää myös sellaisen geenin, että neulaset jaksavat sinnitellä kiinni vielä kolme viikkoa..