Lähteminen on aina vaikeinta. Varsinkin hiihtämään lähteminen, varsinkin meidän lapsille. En oikeasti voi käsittää, miten tällaisilla geeneillä ja esimerkillä voi saada aikaiseksi niin ehdottoman hiihtovastaisia ihmisiä kuin meidän lapset ovat. Olen kohtalaisen varma, että nämä veljekset söisivät mieluummin kilon pa.... eläviä heinäsirkkoja tai menisivät alasti kouluun (ellei jopa sekä että), kuin lähtisivät hiihtämään. Tänään sellaisia vaihtoehtoja ei kuitenkaan annettu. Kyyneliä vuodatettiin vähintäänkin Mirror Laken tilavuuden verran, tuskaa tihkuvia karjahduksia kuultiin ja epätoivoisia vetoomuksia esitettiin lukuisia, mutta lopulta sinne kuitenkin päästiin - jo muuten toista kertaa tänä talvena! Ja se on sentään tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Tässä kuvasatoa talven räikeimmästä lastenkidutustapauksesta: