Poikien jääkiekkojoukkueiden vetäjien oli menneenä viikonloppuna hämmästyttävän hankala päästä yksimielisyyteen siitä, mikä ikäluokka harjoittelee tällä viikolla minäkin päivänä ja mihin aikaan. Vuorot kun eivät ole vakiovuoroja, vaan vaihtelevat viikoittain. Kultakin kolmelta valmentajalta tuli perjantain ja maanantaiaamun välillä neljä eri viestiä harjoitusvuoroja koskien, ja kaikissa 12 viestissä oli eri treeniajat.

Viimeisimpien viestien perusteella oletin lukuisien tarkistusten jälkeen, että Pikkuveljellä olisi ollut tänään treenit klo 16 alkaen. Pieni mies kotiutui koulustaan into piukeana, pyysi tärkeänä heti välipalaa että jaksaisi pelata, ja puki tarmokkaasti kaikki varusteet luistimia lukuunottamtta ylleen jo kotona että olisi varmasti ensimmäisten joukossa jäällä.

Kun sitten saavuimme kaukalon laidalle kymmentä vaille neljä, paikalla oli sekalainen seurakunta sekä isoja että pieniä jääkiekkoilijoita. Pääasiassa kuitenkin isoja, ja muutama kovasti ihmeissään oleva pieni kiukkuisen vanhempansa kanssa. Aika nopeasti minulle valkeni, että olin sittenkin tulkinnut sähköpostitulvaa pieleen, ja alkamassa olikin Keskiveljen harjoitukset. Varmistin vielä asian luistimiaan sitovalta valmentajalta, jolle sitten totesin lievästi harmistuneena: "Perfect... I have a wrong kid."

Kiskaisin hämmentyneen Pikkuveljen mukaani ja kaahasimme takaisin kotia kohti hakemaan seuraavaa pelaajavaihtoehtoa. Puolimatkassa takapenkiltä alkoi kuulua nyyhkytystä: "Minkä takia mä olen väärä lapsi?". Poikaparka.. ensin viedään odotetut treenit nenän edestä, ja sitten vielä äiti julistaa vääräksi  

Keskiveli teki sitten varmaankin lätkävarusteiden pukemisen maailmanennätyksen, ja luisteli kaukaloon vain pari minuuttia treenien alusta myöhästyneenä!