Valentine's Day. Se päivä vuodesta, kun koululaiset eivät voi kertoa kenellekään tykkäävänsä ilman että on pakko kertoa se kaikille (ettei kukaan vain pahoita mieltään). Tämmöinen kirjallinen ohjesääntö koulusta annettiin, ja se tarkoitti sitä, että eilen meillä väännettiin 33 Valentine's Day -korttia johon kuhunkin teipattiin karkkirasia, tikkari tms. Vaikka minulla ei mitään homoseksuaalisuutta vastaan olekaan, jotenkin tuntui vähän kyseenalaiselta että Pikkuvelikin laittoi viidelle pojalle kortin jossa hassu koira ilmeilee sydämet silmissään ja sanoo "Wanna Be My Valentine....?". Tämä päivähän oli alunperin romanttisen rakkauden päivä, ja minun moraalini mukaan sellaista ei tunnusteta kuin yhdelle kerrallaan. Suomessa tämä hölynpöly sentään kulkee ystävänpäivän nimellä.

Ihan kuin Valentine's Day -karkit eivät olisi riittäneet, tänään sattui olemaan myös lukuvuoden 100. koulupäivä. Sitäkin täällä juhlitaan, ja kouluun pitää viedä 100 kappaletta valitsemaansa herkkua. Niinpä meiltä lähti tänään kouluun paitsi 33 tikkaria, myös 2x100 värikästä purkkapalloa. Älkää kysykö miksi.

Kaiken yllämainitun aiheuttaman kevyen ärsytyksen pyyhki kuitenkin mielestä ampumahiihdon MM-kisojen miesten normaalimatka. Meidän kylän poika Tim Burke otti sieltä hopeamitalin. Sille on kyllä ihan pakko ottaa muutama suklaakonvehti (se ainoa oikea Valentine's Day tervehdys jonka olen tänään saanut, kukkapuskan kera kotiovelle toimitettuna :)).